Kuoreveden Joulu 2025
Kuoreveden Joulu 2025 on myynnissä perinteisissä jakelupisteissä Hallissa (K-Market Hokka, Hallin Apteekki, Pauliinan Salonki, Kausitori ja Taipaleen Tavaratalo), Jämsässä (Suomalainen Kirjakauppa) ja Mäntässä (Leikkauksen R-kioski, KULMA-kirjakauppa, Cafe Alex ja Kahvila Wilhelmiina). Tänä vuonna koululaiset eivät myy lehtiä. Postitettavat lehdet voi edelleen tilata toimitussihteeriltä, Rauni Pietiläinen: rpie@phpoint.fi tai 050 445 2046. Lehden hinta on 10 €. Postimaksu on yhdeltä lehdeltä 5,50 € ja kahdelta lehdeltä 6 € sekä myös useammat lehdet pakettina postin hinnoilla.
Kuoreveden Joulu 2025 lunta tulvillaan
Siis kannessa, johon Kuoreveden Joulu 2025 on saanut lumensa Tauno Pyysalon 1940-luvulla maalaamasta taulusta. Lehden sisällössä kyllä piipahdetaan kaikissa muissakin vuodenajoissa usein reilusti sadan vuoden takana. Kuorevesi-Seuran ja Lions Club Kuoreveden julkaisema joululehti alkaa seurojen sekä seurakunnan ja kaupungin tervehdyksillä.
Yli sata vuotta sitten
Tarinaa Vihtorin ja Iitan elämästä yli sata vuotta sitten kertoo Juha Huikuri. Siltä ajalta alkavat myös Suinulassa sijaitsevan Laurilan talon vaiheet ja sen omistajien sukunimien kirjo talon tyttärien muistelemana. Mutta kuka olikaan 160 vuotta sitten syntynyt Kuoreveden kaikkien aikojen paras urheilija, nelinkertainen olympiamitalisti Nestori Toivonen?
Toiselle sadalle pääsivät juhlijoista Kertteen Työväenyhdistys 120 vuodellaan, Kuokkala 110 vuodellaan, ja tasan 100 vuotta täytti Hallin pienviljelijät. Kuorevesi-Seuran 70-vuotisjuhlasta huhtikuussa on kuvakoosteen lisäksi sivuja saanut Pauli Leimion juhlapuhe ”Kotiseutu mielessäni”.
Aktiivitoimijana elänyt Annemari Leppä vietti 80-vuotisiaan Suinulan kylätalolla. Monipuolisesti harrastustoiminnassa mukana ollut ja palkittu Annemari on myös ehtinyt pyöräyttää jälkikasvulleen satoja, ellei jopa tuhansia lihapullia.
Muistokirjoituksissa hyvästellään kolme poisnukkunutta: monen Suinulassa tunteman perheen viimeinen edustaja Pertti Aapro, Kuoreveden viimeinen sotaveteraani Esko Särkinen sekä Jämsän ja Kuoreveden vanhimpana asukkaana tunnettu 106-vuotias tyytyväinen ja elämästään kiitollinen Maisa Virkkunen.
Rohkea opettajaneiti
Rohkea opettajaneiti Mandi Sjöblom saarnasi Kuoreveden kirkossa 130 vuotta sitten. Amerikassa asti ihmeteltiin, miksi kirkkoherra Axel Hellsten joutui tästä pakkolomalle neljän kuukauden ajaksi puolella palkalla.
Osan Kuoreveden kirkon ehtoollisastioista on lahjoittanut talonemäntä Eriika Mattila vuonna 1936. Mikä johti tämän kiitollisen lahjoittajan tuohon huomattavaan tekoon juuri silloin? Kansakoulun saaminen Kuorevedelle oli ylipäätään vaikeaa. Myös siinä onnistumiselle oli eräällä lahjoituksella perin merkittävä vaikutus.
Mielenkiintoinen oli runoilijamme Immi Hellénin äidin Ida Sofia Nordqvistin suvun ja elämän tarina surulliseen loppuun saakka. Ensi kesän Immin päivillä kuulemme toivottavasti Tuija Korpelan isoisotätinsä Aune Laaksin runoihin syntyneitä sävelmiä.
Erilaisia olivat Särki-Kallen jouluaatto entisaikaan ja vasta kotinsa menettäneen nuoren perheen joulun vietto pienessä mökissä vuonna 2003. Joulukuusi löytyi kuitenkin molemmista. Kekäleen Oskariksi kutsuttu Oskari Niemi oli yksineläjä Kivistössä. Hänestä kertovat tarina ovat kulkeneet isältä pojalle.
Uudempaa aikaa
Heinäkuussa oli kulunut viisikymmentä vuotta Leko 70:n ensilennosta. Muutaman vuoden kehitystyön jälkeen tämä oli alkua Vinkan yli 30-vuotiseen taipaleeseen Ilmavoimissa.
Luontokuvaajien vuodessa vaihtuvat kuvauskohteet aina vuodenaikojen mukaan. Parasta aikaa heille on kevät, kun luonto herää ja muuttolinnut saapuvat.
Unelmaansa lentopalloilua elää todeksi Elsa Olkkonen, jonka tavoitteena on kehittyä pelaajana ja pelata kovia pelejä.
Ensiaskeleitaan ottaa Kuorevesi-järven vesienhoitoyhdistys, joka parhaillaan etsii asiasta kiinnostuneita jäseniä.
Perinteisten kuvakoosteiden lisäksi Kuoreveden koulun 5. luokan oppilaat ilahduttavat museorunoillaan ja muiden luokkien ohella värikkäillä piirustuksilla.
Joululehtiä edellisiltä vuosilta
Vanhempia joululehtiä on yhä saatavilla, mm.:
Kuoreveden Joulu 2024 on saanut kanteensa luontokuvaaja Ismo Peijarin ikuistaman varpusen. Kuorevesi-Seuran ja Lions Club Kuoreveden julkaisema joululehti alkaa seurojen sekä seurakunnan ja kaupungin tervehdyksillä. Niissä ja läpi lehden kerrotaan perinteisesti asiaa menneestä, nykyisestä ja vähän tulevastakin. Monet muistavat vielä Hallin TT-ajot 1950-luvulta. Asiasta innostuneet pikkupojat järjestivät omia kilpailujaan Tammelan riihen luona ja ratkaisivat kypäräongelman näppärästi.
Sata ja viisi vuotta tuli täyteen vuonna 1919 perustetun Nuorisoseura Nysän toimintaa. Yhtä paljon täytti ajassa hyvin mukana oleva tyytyväinen ja kiitollinen Maisa Virkkunen, joka juhli Kuoreveden ja Jämsän vanhimpana päivänsankarina. Kymmenen vuotta sadasta jäi uupumaan urheiluseura Kärjeltä.
Lahdenkylässä asunut Oiva joutui 14-vuotiaana osaltaan vastuuseen tilasta ja sisaruksistaan isänsä kuoleman vuoksi. Hänestä kasvoi edelläkävijä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja O. L. Korpela, ja yhdessä vaimonsa Hiljan kanssa myös suurperheen kasvattaja. Samasta kylästä kotoisin oleva synnynnäinen biologi Erkki Lahti kertoo, miten lintupojasta kehittyi kalatohtori pikkukalan pitäjään.
Vuoden viimeisenä päivänä tulee 90 vuotta siitä, kun Liisa Uutela syntyi Koiviston mökin saunassa. Tänä kesänä hän kirjoitti käsin sinikantiseen vihkoon muistelujaan siitä, keitä Kaltilan taloissa asusteli hänen lapsuudessaan. Monen talon kautta kulki myös Rappeen tilan lapsikatraan koulutie heidän alkumatkallaan korvesta maailmalle. Siellä olivat myös moninkertaiseksi ministeriksi edenneen Pirkko Työläjärven juuret. Saarijärven töyräällä sijainneesta Sahinmäen torpasta Veikko Mäkinen on puolestaan ponnistellut yrittäjäksi.
Muistokirjoituksissa hyvästellään neljä vuoden aikana poisnukkunutta: Kotalahden isäntä Raimo Alhonen, pitkäaikainen englannin kielen opettaja Maija-Liisa Savo, monitoimiosaaja-keksijä-neroksi luonnehdittu Alpo Hintikka, joka lähti saappaat jalassa, ja ilmailuun hurahtanut lentokoneenrakentaja Jussi Mäkinen.
Sotaveteraaneillakin on viimeisen iltahuudon aika, kun paikallisia yhdistyksiä sekä liitto- ja piiritasoa ollaan lopettamassa. Kuoreveden Sotaveteraanit päätti asian ylimääräisessä kokouksessa 60-vuotisjuhlansa yhteydessä. 1950-luvulla paikalliset karjalaseurat pystyttivät muistomerkkejä kotiseudulle jääneiden vainajien muistoksi, niin myös Kuoreveden kirkolle 6. syyskuuta 1959. Antti Rokka on tuttu kaikille Tuntemattomansa lukeneille, mutta kuka oli mies nimen takana ja miten hänen tarinansa liittyy Kuoreveteen?
Kertteen Tapiolassa syntyneistä Aution veljeksiä Leevi menehtyi talvisodan välirauhan solmimisen päivänä maaliskuussa 1940 ja Tapio kesti koko pitkän jatkosodan kotiutettuna vasta marraskuussa 1944. Kertteellä on myös pohdittu, minne kylän vainajat haudattiin ennen tunnettuja hautausmaita. Sijaitsiko nimien perusteella oletettu yhteinen uhripaikka keskellä nykyistä kylää?
Historian havinaa kuului Hallin kentällä huhtikuussa, kun ensimmäinen Hallissa vuonna 1996 valmistunut Hornet HN-401 palasi sinne takaisin viimeisellä lennollaan. Kaikkiaan 57 Hornetia valmistui jopa etuajassa, mutta alkuun vaadittiin aika paljon myös kärsivällisyyttä.
Kuoreveden vanha pappila on nyt Särkilahti Blå. Sinne pystytti kesällä näyttelynsä Riitta Kolosalmi, jolta eivät ideat lopu. Mistähän se ajatus Hallin keskustan puistonäyttelystä syntyi Kaija Laukkasen päähän? Onnistunut siitä kuitenkin tuli ”siivillä” ja ilman.
Perinteisten kuvakoosteiden lisäksi Kuoreveden koulun oppilaat ilahduttavat jälleen runoillaan ja värikkäillä piirustuksillaan.
Kuoreveden Joulun 2023 teemasta kertoo Mirja Lehtomäen talvinen kansikuva 60-juhlavuottaan viettävästä kotiseutumuseosta. Kuorevesi-Seuran ja Lions Club Kuoreveden julkaiseman joululehden aloittavat perinteiset julkaisijoiden sekä seurakunnan ja kaupungin tervehdykset.
Hallinpenkissä 5-vuotias Kerttu katselee pikkusiskonsa kanssa pirtin ikkunasta Kolhin järvelle ja odottaa, koskahan se maailman sota tulee. Siitä alkavat Kertun lapsuuden muistelmat. Kirjaston alkuhistoriaa Hallissa muistelee Vehkaojalla kolmekymmenvuotisen kirjastonhoitajan uransa aloittanut Aino tyttärensä haastattelemana. Hallin urheilukentän lähellä lapsuutensa asunut Pertti kertoo, millaista yleisurheilu oli siellä 1960-luvulla.
Ensimmäinen Aunen Kuorevedellä näkemä auto aiheutti pelkoa Kuokkalassa ja myös kirkkomatkoilla. Jo vuonna 1900 sai alkunsa ensimmäinen kolmesta lossiyhteyden käsittäneestä tiehankkeesta Kuoreveden kirkolta Liponsalmelle. Mikään niistä ei tosin toteutunut.
Kaltilaan Seppälän perinnetilalle vaaleansinisellä kuplavolkkarilla äidin ja isän kanssa Mäntän synnytysosastolta jouluna 1972 saapunut Hannele kertoo muistojaan. Kotalahden perinnetilan tarinoihin puolestaan liittyvät mm. karhunkaato, niinipuut, vilja-aitta ja viulunsoitto. Viime vuoden lehdestä luettiin, miten Lahdenkylässä lapsuutensa viettänyt ja Itikan asiapojasta mainospäälliköksi edennyt Pauli joutui työn imuun. Nyt selviää, millainen oli pitkä tie kauppaneuvoksen sauvan haltijaksi.
Jyväskylän uuden sairaala Novan hirsirakenteiden alkuperästä kehkeytyi Merjan selvittämänä tarina, joka johti Palsinan metsiin. Jamboreelle partiolaiset matkasivat Etelä-Koreaan, jossa kokemuksena olivat myös helle ja taifuuni. Mitkähän Immin kolme laulua sisältyvät uuteen amerikansuomalaiseen virsikirjaan?
Intoa, ideoita ja osaamista tarvitaan, kun uusi yrittäjä Jenni puolisonsa kanssa kehittää kahvila- ja hotellitoimintaa entisessä ”insinööritalossa” Kolhinselän rannalla. Vuodesta 1881 vuoteen 1953 pappilana toiminut Särkilahti on monien vaiheiden jälkeen saanut uudenlaista elämää. Nyt lepoa ja taidetta tarjoavan sinisen pappilan, Särkilahti BLÅn pihasta löytyy taas lampaita, kanoja ja kissoja.
Nuorisoaate tarttui jo nuorena tyttönä nyt 80-vuotiaaseen Inkeriin, jonka intohimona ovat edelleenkin näytelmät ja runous. Pihlaiston perinneperjantaita on järjestetty jo 40 vuotta. Lähes aina yleisölle on myös esitelty työnäytöksissä jokin perinteinen työtapa. Eläkeliiton Kuoreveden yhdistyksen 30-vuotisesta toiminnasta näkyvimpänä on jatkunut vesijumppa yli neljännesvuosisadan ajan.
Edesmennyttä tekniikan ja viulun taitajaa Villeä muistelevat tytär, entinen kanttori ja siskon poika. Myös Kuorevesi-Seuran toimijoista poisnukkuneet aiempi pitkäaikainen puheenjohtaja ja kaksi hallituksen jäsentä ovat mukana muistokirjoituksissa.
Juhlapuheessaan kotiseutumuseon elokuisessa 60-vuotisjuhlassa Leimion Hinni kertoo, millaista on olla ”Kotoisin Kuoreveeltä”.
Kuoreveden Joulun 2022 kantta koristi Ritva Viitiön akvarelli ”Kantolan rannan alkutalvea” juhlistamassa samalla Kuoreveden Taideseuran 40-vuotista taipaletta.
Eräs perhe matkasi Saimaan saaresta Ala-Kolhiin 1960-luvulla. Miten vietettiinkään joulua Torpparinkujalla yli 70 vuotta sitten? Samoihin aikoihin kisattiin hiihtoladuilla ja järjestettiin ensimmäinen Kuorevesi-hiihto. Lapset leikkivät kesäisin ”littaa” ja ”pumsua” Markkulan mäellä, josta ovat kotoisin myös sisarukset sentraalisantra Ritva ja postineiti Raija.
Kertejärven itärannan asutuksen juuret ovat pitkällä menneisyydessä. Sama koskee Nieppolan kruununtorppaa. Viime vuosisadan alussa lähti Kuorevedeltä kaksi sukulaisnaista opettajiksi eri paikkoihin kauas rajaseudulle.
Harva enää muistaa, millaista pienteollisuutta oli Joensuun kylässä vuosina 1930–1960. Vai ovatko silloin hankitut huopaset vieläkin käyttökunnossa? Saman perheen vanhin poika kertoo elämäntarinassaan lapsuudestaan ja joutumisestaan työn imuun. Mielenkiintoinen on myös 120 vuotta sitten syntyneen Niilo Karhumäen tie lentokoneiden rakentajaksi Halliin.
Suinula nimettiin Keski-Suomen Vuoden Kyläksi 2022. Uutena yrittäjänä esittäytyi lentovene Atol Auroran rakentaja. Sillanpään luomutilan emännällä puolestaan riittää monenlaista kehitettävää.
Runoilija Immi Hellénin syntymän 160-juhlavuoden kunniaksi Kuoreveden Joulun 2021 kantta koristaa Jonna Markkulan ”Oravan pesä”.
Useat yhdistykset juhlivat taas tasavuosiaan. Patria on ollut jo 100 vuotta sotilasilmailun ytimessä. Ja siitäkin on jo yli 60 vuotta, kun päästiin Kar-Airin siivin ensi kertaa lentäen Kanarialle ja ensimmäisenä Malagaan.
Yksi pieni tyttö sukuloi Hallinpenkin Mattilassa ja toinen Valkamassa Palsinalla. Kolmas matkaa isän kanssa joulukirkkoon ja neljäs kertoo hauskoja sattumuksia kotoaan Osmolasta. Mutta pojatkin on poikia!
Terttu päätyi tänne kotitalousopettajaksi ja koulunjohtajaksi. Lahdenkylästä pieni kalamies nousi Suomen talouselämän järjestövaikuttajaksi (ks. Tarmo-pdf sivu alussa).
Tiilitehdas perustettiin pitäjään 75 vuotta sitten. Uutta teknologiaa edustava yritys hallitsee hiilikuidut. Kertejoki onkin saamelaisten ”koskijoki”. Särki-Kalle käy Kuoreveden pappilassa vuonna 1811.
Kuokkala on keskellä Joensuun kylää. ”Tulkaa takaisin” huusivat kotiin jäävät, kun Kuoreveden miehet kesällä 80 vuotta sitten lähtivät jatkosotaan Kuokkalan pihalta.
Kuoreveden Joulun 2020 kannessa lentävä joulupukki johdatti kertomaan Hallin ilmailun 80-vuotisjuhlasta. Samoin 80-vuotiaan emännän elämänkulun ratkaisi kohtalokas uimakoulu 60 vuotta sitten, lapsuudessa Hinnin maailma ulottui Rätykältä Kertetienhaaraan ja evakkoperheen pojan matka kulki Hallista maailman turuille pääjohtajaksi ja kansainvälisiin tehtäviin. Nuoren hevosemännän elämään kuuluvat Julle, Pepe ja Runon Lempi.
Sata vuotta aiemmin syntyi Kuoreveden Joulun 2019 kansikuvan Hilja, jonka pitkä elämäntarina Valkamasta Koivulehtoon oli mielenkiintoinen ajankuva. Taulun Hiljasta maalasi Kaija Laukkanen hänelle 90-vuotislahjaksi. Kuoreveden kunnan perustamisen 150-juhlavuotta vietettiin mm. katselemalla ”Kuvia Kuorevedeltä”. Useiden muidenkin tasavuosia juhlineiden henkilöiden ja yhteisöjen tarinoita saatiin seurata. Kantaäiti Saara asettui Juhonsa kanssa Nisulaan Palsinalle vuonna 1849, Vehkaojalta Vogueen vei Nymanin kauniin tyttären tie ja monenlaista liittyi pula-aikana Hallin äitien arkeen.
Kuoreveden Joulun 2018 kantta koristi Helena Karhumäen taulu ”Kurjet lähtevät”. Useita syntymäpäivän viettäjiä muistettiin ja persoonallisia henkilökuvia kirjoitettiin. Erilaisissa maisemissa kuljettiin Töyrymäestä ja Akkasaaresta jopa Pariisiin asti. Pieni poika pelasi tammea ja metsämiehen henkselit rätkähtivät poikki. Viljanviljelijä oli ylpeä perheestään ja nuorella yrittäjäparilla monta rautaa tulessa. Yksinäinen-valssi sai sanansa. Historialliset tasavuodet toivat mukaan surullisia sävyjä: vuoden 1918 tapahtumia ja puolitoista vuosisataa aiemmin koettua nälänhätää.
Satavuotiaalle Suomelle omistetun Kuoreveden Joulun 2017 kannen vanhassa postikortissa tyttö sytytti kynttilät juhlivalle isänmaalle. Aiheissa korostuivat mielenkiintoiset tarinat useista henkilöistä: mm. ”tavallinen ihminen” Onni Suoranta, olympiasoihdun viejä Eino Salminen, Vuokselan tyttö Sinikka Riihinen, ”lapinhullu” Eero Moisio, hiihtäjä Inkeri Janhunen ja kädentaitaja Taimi Tani. Osansa saivat myös Selänpään suku, Aution perhe, Valkkisen talo joen suussa, Sorsaojan historia ja elämä Vehkaojalla 1940-luvulla.
Lehtien tilaukset hoitaa: Rauni Pietiläinen, rpie@phpoint.fi tai 050 445 2046. Vanhempien lehtien hinta on 1 euro / lehti sekä postitus 5.50 euroa / 1–2 lehteä ja useamman pakettina postin hinnoilla.
Kuoreveden Joulua jo yli 60 vuotta
Ensimmäinen Kuoreveden Joulu ilmestyi vuonna 1956 painavana tavoitteenaan rahoittaa tulevan museon perustamista. Lehden perustaja ja todellinen puuhanainen oli Aune Laaksi, joka toimi pitkään lehdestä vastaavana toimitussihteerinä ja toimituskunnassa alusta asti aina vuoden 1992 loppuun.
Vuosina 1974–79 lehti tehtiin Koillis-Pirkan Jouluna yhteistyössä Mäntän, Vilppulan ja Pohjaslahden seurojen kanssa. Vuodesta 1981 Kuoreveden Joulu on ilmestynyt joka vuosi, kun toiseksi julkaisijaksi ja ilmoitusten hankkijaksi ryhtyi Lions Club Kuorevesi.
Kuoreveden Joulun kirjoituksissa aiheina ovat perinteisten joulutervehdysten lisäksi henkilökohtaiset muistelut, suku- ja henkilöhistoriat, ihmisten ja eri yhteisöjen merkkipäivät, matkakertomukset, kunkin vuoden ajankohtaiset tapahtumat Kuorevedellä sekä kotiseudun entisten ja nykyisten runoilijoiden ja koululaisten runot. Ja paljon, paljon muuta.
Kuoreveden Joulu tehdään edelleenkin talkoovoimin ja siitä saatavalla tuotolla – seuran jäsenmaksujen ohella – ylläpidetään ja kehitetään kotiseutumuseota sekä tehdään kotiseututyötä.
Kirjoita itse, muistele tai kerro uusista aiheista!
Yhteyshenkilö: toimitussihteeri Rauni Pietiläinen, puh. 050 4452046 tai rpie@phpoint.fi
Kuvia Kuoreveden Joulusta 2021
Kuvat aukeavat klikkaamalla
